Luin, katsoin ja kuuntelin (tämän tekstin "minä": Kari Söderqvist) laajalla otannalla 255 kpl vihapuheilmiöön liittyvää akateemisten yhteisöjen, journalististen toimijoiden sekä kansalaisjärjestöjen julkaisemaa tekstiä, erinäisiä verkkotekstejä, uutisia, videoita ja podcasteja. Tässä blogipostauksessa nostan esille 8 kpl tekstejä, jotka mielestäni ovat erityisen ansioituneita – luonnehdin niitä lyhyesti ja suosittelen niihin tutustumista.
Council of Europe (2022): Combating hate speech
Lataa tekstin pdf-tiedosto painamalla tästä.
Euroopan neuvoston toukokuussa 2022 ehdottamat toimenpiteet vihapuhetta vastaan ovat TACKLEHATE-projektin tavoitteiden ytimessä. Tekstissä esitellään aluksi 63 numeroitua kohtaa, joissa kirjoitetaan mm. vihapuheen määritelmästä sekä esitellään erilaisia ratkaisu- tai toimenpide-ehdotuksia vihapuheongelmien taklaamiseksi. Tämän jälkeen tekstissä perustellaan toimenpiteiden/ratkaisujen tarpeellisuutta ja avataan niitä tarvittaessa vielä lisää 229 tavalla. Englanninkielisen ja byrokraattissävyisen tekstin rakenne on toimiva ja ratkaisusisältö on ilmaistu ja perusteltu selkeästi.
Tatu Hyttinen & Jasmin Hannonen ym. (2025): Vihapuhe – Syyt, seuraukset ja kontrollointi
ISBN 9789523453197
Vihapuhe-teoksessa 26 ilmiöön hyvin perehtynyttä suomalaista kirjoittajaa avaa ilmiötä itseään, vihapuheen määrällisen kasvun aiheuttaneita syitä, vihapuheesta aiheutuneita vahinkoja sekä seurauksia ja ehdottaa erilaisia lainsäädännöllisiä keinoja rajoittaa vihapuhetta. Viidessätoista osaluvussa tarkastellaan Suomen kontekstissa mm. sananvapauden rajoja, demokratian tilaa, maalittamista, holokaustin kieltämisen kriminalisointia ja verkkoalustojen ylläpitäjien vastuuta vihapuheesta. Suomenkielinen ja tieteellissävytteinen painettu teos on vertaisarvioitu.
Swati Chakraborty et al. (2025): Ethical AI Solutions for Addressing Social Media Influence and Hate Speech
DOI: 10.4018/979-8-3693-9904-0 & ISBN 9798369399040
Vihapuhe on globaali ilmiö, joka koskettaa useita eri väestöryhmiä maailman eri kolkissa. Intia on globaali voimanpesä, mitä tulee tekoälyn tutkimiseen ja tekoälyn hyödyntämiseen. Tämän kirjan 18 osaluvussa tarkastellaan tekoälyn ja vihapuheen välistä suhdetta teoreettisista ja eettisistä näkökulmien lisäksi soveltavista näkökulmista. Luvut 8–14 sekä luku 16 ovat mielestäni teoksen ”pihvi”, mitä tulee erilaisten moderointityökalujen tutkimiseen ja tekoälyn kehittämiseen sekä käyttämiseen. Englanninkielinen ja tieteellissävytteinen teos on luettavissa sekä verkossa että painettuna versiona.
Ervin Staub (1989): The Roots of Evil: The origins of genocide and other group violence
ISBN 978-0-521-42214-7
YK:n vuoden 1946 määritelmän mukaan ”kansanmurha on kokonaisten ihmisryhmien elinoikeuden kieltäminen, joka liittyy usein (muttei aina) rotuun, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen”. Vihapuheen ja kansanmurhan taustalla vaikuttaa useampi jaettu muuttuja, esimerkiksi hankalat elinolosuhteet, ksenofobiset uskomukset, ärtyneisyys, toiseuttaminen, sivusta seuraamisen tottumus, esteiden puuttuminen ja muutosvastaisuus. Teoksessa tarkastellaan eri kansanmurhia ja havainnoidaan niiden välisiä samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia – teoksesta löytyykin taulukkomuotoinen kuvaaja, jossa asiaa esitellään hyvinkin selkeästi ja ymmärrettävästi. Englanninkielinen teos on (valitettavasti) edelleen äärimmäisen ajankohtainen ja sitä voisikin kutsua ”kansanmurhien tutkimuksen raamatuksi”.
Md Saroar Jahan (2025): Detection and mitigation of hate speech using NLP: encoder model, resource development, and data augmentation
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202509095789
Tässä Oulun yliopiston julkaisuarkistosta löytyvässä väitöskirjassa tutkitaan luonnollisten kielten teknologisen prosessoinnin näkökulmasta keinoja tunnistaa vihapuhetta. Kirjoittaja esittelee muun muassa FinBERT-mallin, joka tunnistaa hyvin loukkaavaa, suomenkielistä sisältöä. Hieman alle 200-sivuinen tieteellinen teos sisältää monia hyviä kuvioita ja kaavioita, joiden avulla lukijan on helppo pysyä kärryillä siitä, mitä englanninkielisessä tekstissä kulloinkin käsitellään.
Jenita Rauta (2025): Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2024
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100299240
Tässä Poliisiammattikorkeakoulun katsauksessa käsitellään viharikollisuutta ja vihapuhetta Suomen poliisin näkökulmasta. Viharikosten määrä on Suomessa kasvussa – tekstissä esitellään tilastoja ja dataa asiaan liittyen. Useimmiten viharikoksissa on kyse tapauksista, joissa valtaväestöön kuuluvat henkilöt ilmaisevat ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä etnisiä tai kansallisia vähemmistöjä kohtaan.
Yle – Puheen Aamu (2015): Peseekö rakkauspuhe mölökkipuheen?
https://areena.yle.fi/1-3005463
Tämä noin 25-minuuttinen audiokokonaisuus peräänkuuluttaa lempeyspuhetta, vanhemmuuspuhetta ja rakkauspuhetta. Ylen tuottama journalistissävytteinen teos tarjoaa pohdintoja vihapuheesta sekä käytännön vinkkejä paremman keskustelukulttuurin luomiseksi ja dialogin mahdollistamiseksi. Ehkäpä paras paikka käydä arvokeskusteluja asian äärellä onkin joko sauna, sillä siellä olemme tottuneet pysymään rauhallisina tai sitten auto, sillä yleensä sinne mahtuu vain maksimissaan 5 keskustelijaa, jolloin jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi?
United Nations (2022): Hate Speech & the Consequences Explained – What You Can Do to Prevent the Next Atrocity
https://www.youtube.com/watch?v=bQeoUQa3MiU
Tässä noin 6-minuuttisessa Alice Wairimu Nderitun juontamassa videossa selitetään varsin ansioituneesti, millaisia seurauksia vihapuheella on. Jos etsit alakouluikäiselle englantia jonkin verran jo osaavalle lapselle sopivaa tietoiskua aiheeseen liittyen, voin lämpimästi suositella tätä YK:n tuottamaa videota. Tekstitys, välianimaatiot ja uutiskuvat tarjoavat hyvän visuaalisen tuen ilmiön ymmärtämisen helpottamiseksi.